Lisää C. Hepleriä, se on vaan hämmentävä äijä sen vaateparsi on pitkälti sellasia psykedeelisen värisiä "LSD-visio"-paitoja. Ja päivän aiheessa tuli puheeks liian pikkutarkaks/pitkälle menemisestä. Analogia oli seuraavanlainen: Ei siinä mitään jos vähän blossia polttelee, mut sensijaan jos on "tarjolla hyvät herskat" niin sit mennään jo liian pitkälle. Sitten se selitti myös jostain kirjasta jossa puhuttiin Grateful Dead-keikasta vuonna -99, jolla Charlie ite oli ollu ja siinä kirjassa yks fakta jonka se ois voinu varmistaa todeks oli väärin, eli keikan avausraita. Greatful Dead kun kuulemma oli sellanen bändi et jokanen keikka vedettiin erilaisella setillä.
Torstaina tuli nähtyä Pendulum. Tuuttaus oli aidosti vähemmän wobblea ja enemmän neuroa kun kotimaan klubeilla kun niillä pääs käymään, mut liquidista ei koko illan aikana ollu tietoakaan. Pendulumin sedät ite pisteli pääasiassa omia hittejään, mut kyl sinnekin sekaan muutama neuroralli tipahti. Paikallisista deejiistä yks teki säväyksen ja se tuuppas mulle mix-cd:n illan aikana myöhemmin kun jauhoin sen kanssa jotain hämärää.
Carson Daly-Showssa oli maailman rumin koira joka lähinnä näytti siltä Braindead-leffan rotalta. Koiran nimi oli Sam ja se oli sokee, epämuodostunu ja suoraan sanottuna melko pelottava. Omistajan mukaan harmiton, joskin törmäili paljon seiniin.
No comments:
Post a Comment